Kuntoutuspsykoterapiaan hakeutuminen

Olen ratkaisukeskeinen psykoterapeutti. Taustalla on myös somaattisen ja luovan terapian ja jonkin verran mm. kognitiivisen psykoterapian opintoja. Ratkaisukeskeiselle suuntaukselle ominaista on toivon herättely paremmasta huomisesta. Ongelmasta pyritään tavoitteisiin, jolloin myös tulevan suuntaa kirkastetaan. Menneisyys ei ole tabu, mutta sitä ei ehkä samalla tavalla pengota - tai sitä ei käytetä analysoimaan syy-seuraussuhteita - samalla tavalla kuin esimerkiksi psykoanalyyttisessä suuntauksessa. Monesti tieto syistä ei nimittäin yksinään auta eteenpäin, vaan myös tilanneyhteydellä (tilanne, jossa tietty tapahtuma on toteutunut ja ihmisten reagointi, tuen määrä tilanteessa yms.) on merkitystä, samoin tunnemuistoilla/kehon muistilla. Itsetuntoa taas vahvistaa se, että uskoo eteenpäin menon olevan mahdollista.

Ratkaisukeskeisyys vahvistaa luottamusta siihen, että muutostoiveiden toteutuminen on realistista. Voimavarat ja taidot, joita ihmisellä jo on, ovat myös tärkeitä tehdä/saada näkyviksi; usein ongelmien keskellä ne unohtuvat ja negatiiviseen kuvaan itsestä alkaa uskoa liiaksikin. Ja se tietysti vaikuttaa toimintakykyyn ja ihmissuhteisiin ja itsetuntoon ja minäkuvaankin. Silti menneisyys on etenkin pitkissä terapioissa aina mukana ja niissä työskentelytapani on muotoutunut aika integratiiviseksi. En siis missään nimessä ohita mennyttä, mutta minulle on tärkeää, että asiakkaalle tulee tunne, että niistä pääsee eteenpäin ja elämään tulee ns. ilmaa, mihin se tulevaisuusulottuvuus kiinteästi liittyy. Esim. masennuksen hoitamisessa toivo toimivammasta tai paremmasta tulevaisuudesta on aika oleellinen tekijä.

Terapeuttina olen keskusteleva ja vuorovaikutteinen, annan usein vaihtoehtoja asioiden yhteyksistä ym. mutta omistajuuden omaan elämäänsä haluan säilyvän asiakkaalla. Tämä näkyy usein siinä, että juuri terapiaistuntojen tuomia vaikutuksia ei välttämättä pysty erittelemään muusta elämässä tapahtuvasta muutoksesta. Terapia ei minusta saisi olla mikään umpio, ennemminkin laboratorio, jossa elämää voi hetkittäin tutkia, mutta ehdottomasti siten, että muutos näkyy elävässä elämässä/arjessa.

Vastaanottoni sijaitsee Espoon Tapiolassa Kulttuurikeskuksen ja Pohjantien välissä kerrostalon alakerrassa osoitteessa Pohjanpolku 3 (lähempänä C-rappua). Teen useimpien kanssa ns.hybridimallilla tapaamiset eli sujuvasti vaihdellen etä- ja lähitapaamisia. Muutama asiakas on kokonaan etänä ja muutama kokonaan lähi, joten sekin onnistuu, jos kotona on vaikea saada yksityisyyttä. Etäyhteyteen käytän Zoomia tai Doxy.me -palvelua. 

Käynneistä laskutan asiakasosuudet kerran kuukaudessa ja Kelan osuuden haen Kelalta. Peruutukset viimeistään edellisenä päivänä; saman päivän peruutuksista laskutan normaalikäynnin verran, koska niihin ei ole mahdollista enää saada toisia asiakkaita tai muuta työtä soviteltua eli ovat käytännössä tyhjäkäyntiä minulle päivän aikana. Molemminpuolinen reiluus on silti näissä itselleni lähtökohta, sillä sekä minulla että asiakkailla on muutakin elämässä, mikä saattaa äkillisesti vaikuttaa tapaamisiin. 

Ylipäätään minulla on käytäntö, että ajoista sovitaan viikko - neljä viikkoa kerrallaan eli kenelläkään ei ole pysyvää "vakkariaikaa" kalenterissa. Yleensä nämä on saatu hyvin sovittua juurikin reiluuden ja jouston vuoksi. Kokeilen tällä hetkellä Vellon kalenterin avulla sitä, että asiakkaat voivat varata itse aikoja, mutta tietysti sovittelemme aikoja, jos sopivaa ei sieltä löydy. Yleensä tapaamiset ovat 45 minuuttia kerran viikossa. Jos toivot tupla-aikoja, sekin voi olla mahdollista. 

Tutustumiskäynnistä laskutan (91€/45min.) sähköpostiin tulevalla laskulla jälkikäteen. Kelan terapiasta itselle jää siis minulla maksettavaksi 33,40€/45min. Lähtökohtani on, että tutustumiskäynnillä asiakas saa aidon käsityksen työskentelytavastani  - ja että jo siitä on hyötyä, päätyipä minulle pidempään psykoterapiaan asiakkaaksi tai ei. Lisäksi pidän tärkeänä, että ennen päätöstä psykoterapian aloittamisesta kanssani, asiakas nukkuu ns. yön yli eli saa rauhassa miettiä asiaa ja kysyä tarkentavia kysymyksiä. 

Varsinaisen kuntoutuspsykoterapiaprosessin aloittamiseksi tarvitset vähintään 3kk hoitojakson ja sen jälkeen yleensä sinut ohjataankin etsimään psykoterapeuttia Kelan palveluun. Kelalle sinun tulee tehdä oma hakemus (Ku 131 - lomake) ja ensimmäisen vuoden myöntämistä varten tarvitset hakemuksesi lisäksi psykiatrin B-lausunnon. Kelalle menee yleensä 6 - 8 viikkoa hakemuksen käsittelyyn.