Stressaava työelämä - luonnonlaki?
Maailma on viimeisten vuosikymmenien aikana muuttunut sosiaalisen median ja internetin myötä hektiseksi ja olemme ostaneet illuusion siitä, että meidän on oltava tehokkaita moniosaajia (ja -suhaajia) ja erityisesti olla aina tavoitettavissa. Työn ja vapaa-ajan välinen ero on kaventunut olemattomaksi. Vaikka tutkimukset ovat muistuttaneet, että ihmisen aivot ovat edelleen kivikautiset, eivätkä ole sopeutuneet jatkuviin keskeytyksiin, eivätkä kokoaikaiseen stressi- ja hälytystilaan (kannattaa lukaista tämä). Liian usein kuulen nykyään, että töissä ei pidetä kahvitaukoja ja päivät kuluvat tykityksessä. Kotiin lähdetään kierroksilla ja pahimmassa tapauksessa illallakin katsotaan sähköposteja tai ilta on ilman sitäkin liian lyhyt kierroksilta palautumiseen. En ymmärrä, miksi yrityksissä ja työpaikoilla pidetään yllä kulttuuria, joissa työajat eivät pidä, pöytää ei saa ikinä tehtävistä tyhjäksi ja aikaa ei ole jutella työkavereiden kanssa. Aivojen kannalta se on kaikkea muuta kuin tehokasta.
Opiskelijat ovat usein omaksuneet myös tehokkuusajattelun, jota toteutetaan siten, että opiskelupäivät venyvät kohtuuttoman pitkiksi, illan Netflixin katselusta podetaan syyllisyyttä (kun pitäisi silloinkin opiskella), eikä vapaapäiviä pidetä ellei keskittyminen ole muuttunut mahdottomaksi - eikä silloinkaan ilman äsken mainittua syyllisyyttä, joka on yksi pahimmista kehon stressimekanismin ylläpitäjistä.
Psykoterapeuttina teen työtä yksilöiden kanssa voimatta vaikuttaa työelämän tilaan. Lähtijät -podcast kertoo tarinoita työstä irtisanoutuneista, yrityskulttuurista ja johtamisesta, jotka pahoinvointia saavat aikaan. Podcastin positiivinen anti on asiantuntijoiden ja sarjan vetäjien (Minna Ruusuvuori, Liisa Holma, Ulla Jones) pohdinnat siitä, miten työelämää voisi korjata. Meillä on meneillään hyvinvointialueiden myötä historian suurin organisaatiokulttuurin muutos- ja luomisprosessi, joka pahasti näyttää menevän pieleen. Vietämme kolmanneksen elämästä työssä, joten on kohtuullista, että siellä voisi hyvin. Työolot, vapaa-ajan kunnioitus, ihminen kokonaisuutena pitää ehdottomasti ottaa paremmin huomioon.
Millainen työ- tai opiskelukulttuuri edistäisi sinun hyvinvointiasi? Mitä tarvitset kukoistaaksesi työssä ja vapaa-ajalla?
